'Lappjævel/Paskalappalainen'

Saamelainen kansallisteatteri Beaivváš saapuu Sajokseen esittämään näytelmän 'Lappjævel/Paskalappalainen' 7.2. klo 19:00. Liput 25€. Lapset/nuoret 9€, opiskelijat/eläkeläiset 15€. Liput ovelta tuntia ennen esitystä tai osoitteesta https://beaivvas.no/nb/billett-program/
Näytös norjaksi ja pohjoissaameksi, tekstitys suomeksi.
Sámmol aloittaa sisäoppilaitoksen ja päätyy tikkaiden pohjalle, koska hän on saamelainen.
Hän kaipaa vanhempiaan, samalla kun hän yrittää unohtaa heidät, yrittää olla vähemmän saamelainen. Pian hän ei kuulu enää minnekään. Häntä kiusaavat hänen opiskelijatoverinsa ja yhtä paljon hänen opettajansa. Kunnes eräänä päivänä hän saa tarpeekseen – ja pakenee. Mutta minne hän menee? Mikä on koti – minne hän kuuluu?
Finnmarkin lapset joutuivat pitkään muuttamaan sisäoppilaitoksiin osana norjalaispolitiikkaa. Sámmol tässä tarinassa on yksi heistä. Nedrejord korostaa palan Norjan historiaa, josta ei puhuta paljon. Hän pyörittää todellisten tapahtumien innoittamaa tarinaa, joka ottaa mukaansa, provosoi ja koskettaa.
Lappjævelissä (2020) korostuu pala Norjan historiaa, josta ei puhuta paljon. Tämä tarina perustuu Kathrine Nedrejordin tutkimukseen, sisäoppilaitosten tutkintotodistuksiin ja ennen kaikkea keskusteluihin hänen isovanhempiensa kanssa. Kathrine sanoo, että emme saa unohtaa:
Minä, kuten monet Norjan saamelaiset nykyään, en puhu saamea. Kieli, jonka olisi pitänyt olla äidinkieleni. Syynä tähän on ennen kaikkea isovanhempamme sukupolven kohtaaminen norjalaisen koulun kanssa. Kun he aloittivat siellä seitsemänvuotiaana, he eivät ymmärtäneet sanaakaan siitä, mitä sanottiin. He eivät myöskään saaneet puhua omalla äidinkielellään. Ensimmäiset vuodet olivat heille vaikeita. Melkein brutaalia. Isovanhempamme ymmärsivät vähän, he tunsivat olevansa tyhmiä, avuttomia. He eivät myöskään koskaan oppineet kirjoittamaan tai lukemaan omalla kielellään. He olivat ja olivat saamenkielisiä lukutaidottomia. Kun he myöhemmin saivat omia lapsia, he eivät olleet unohtaneet traumaattisia koulupäiviä. Monet heistä eivät kohtele tyttäriään ja poikiaan samalla tavalla. Joten he puhuivat heille norjaa. Ja he puhuivat taas norjaa minulle ja muille kaltaisilleni saamelaisille. Kieli oli hukassa.

//

Sámmol internáhttaskuvlii ja gártá buot vuolemussii dan sivas go lea sápmelaš. Son ohcala váhnemiiddis, seammás go geahččala vajálduhttit sudno, geahččala leahkit unnit sápmelažžan. Fargga son ii gula ii gosage. Sihke mánát ja oahpaheaddjit givssidit su. Muhtin beaivve lea doarvái – ja son báhtara. Muhto gosa galgá son vuolgit? Gos lea ruoktu – gosa gullá son?
Guhka bággehalle mánát Finnmárkkus fárret internáhttii, go dát lei oassin dáruiduhttinpolitihkas. Samuel dán muitalusas lea okta sis. Nedrejord čalmmustahttá oasi norgga historjjás man birra eat gula nu dávjá. Son čállá muitalusa man vuođđun leat duohta dáhpáhusat mat boktet sihke beroštumi ja suhtu, ja mat čuhcet dovdduide.
Lappjævel girjjis (2020) čalmmustahttojuvvo oassi norgga historjjás man birra ii hubmojuvvo nu dávjá. Dán muitalusa vuođđun lea Kathrine Nedrejorda iskkan, duođaštusat internáhttaskuvllain ja ságastallamat su iežas ádjáin ja áhkuin. Kathrine dadjá, eat ábut vajálduhttit:
Mun, nu go ollu eará sápmelaččat Norggas odne, in huma sámegiela. Giela mii rievtti mielde livččii galgan leat mu eatnigiella. Sivva dása lea min ádjáid ja áhkuid vuosttaš deaivvadeapmi norgga skuvllain. Go sii álge skuvlii, 7 jahkásažžan, de eai ipmirdan sánige das mii dadjui. Eai ge sii beassan hupmat ge iežaset eatnigiela. Vuosttaš jagit ledje garra jagit sidjiide. Sii ipmirdedje unnán, dovde iežaset jallan, rávkin. Eai ge sii goassege oahppan čállit ja lohkat iežaset gillii. Sii ledje ja bisso analfabehtat sámegielas. Go de rávisolmmožin ožžo iežaset mánáid, de eai lean skuvlajagit vájalduvvon, ja oallugat eai háliidan ahte sin mánát galge dárbbašit vásihit seamma garra dili. Danne dárustedje mánáiguin. Ja sii fas dárustedje iežaset mánáiguin, nu go muinna. Nu geavai maid ollu eará sámi mánáiguin. Ja nie jávkái giella.
Čálli&dramatihkar/Käsikirjoittaja ja näytelmäkirjailija: Kathrine Nedrejord
Sámás/Käännetty pohjoissaameksi: Britt Inga Vars
Bagadalli / Ohjaus: Pétur Ármannsson
Goziheaddji / Ohjaus: Rawdna Carita Eira
Lávde- ja bivttashábmen/Pukusuunnittelu ja lavastus: Bård Lie Thorbjørnsen
Čuovgahábmen/ Valosuunnittelu: Øystein Heitmann
Šuokŋadahkki&čuojaheaddji/Säveltäjä ja muusikko: Sondre Nærva Pettersen
Dahkan "Rievssatvári" luođi/"Rypefjellet joik" säveltäjä: Iŋgor Ántte Áilu Gaup
Vuoiddashámat/Maskør: Mette Noodt, June Olsen (beatnathámá dahki/koiran naamio)
Nimetön/Näyttelijät: Matias Tunold, Gard Emil Elvenes, Egil Keskitalo, Nils Henrik Buljo, Marte Fjellheim Sarre, Iŋgor Ántte Áilu Gaup, Ingá Márjá Sarre
Tekninen henkilökunta/teknikot: Ole Thomas Nilut, Olav Johan Eira, Jan Cato Nilut, Asko Salmela
Bivttasduojárat/Pusuuunnittelijat: Galina Urusova Valio, Hilly Sarre
Jorgalan suomagillii/Käännetty suomeksi: Anitta Suikkari
Graafinen suunnittelija: Nils Ailo Utsi
Govvejeaddji/Valokuvaaja: Aslak Mikal Mienna
Bileahttahaddi: Olles haddi lea 25 Euro. Mánná/Nuorra (16 jagi): 9 Euro, Studeanta/Ealáhat 15 Euro.