'Lappjævel/Paskalappalainen'

Saamelainen kansallisteatteri Beaivváš saapuu Sajokseen esittämään näytelmän 'Lappjævel/Paskalappalainen' 7.2. klo 19:00. Liput 25€. Lapset/nuoret 9€, opiskelijat/eläkeläiset 15€. Liput ovelta tuntia ennen esitystä tai osoitteesta https://beaivvas.no/nb/billett-program/
Näytös norjaksi ja pohjoissaameksi, tekstitys suomeksi.
Sámmol aloittaa sisäoppilaitoksen ja päätyy tikkaiden pohjalle, koska hän on saamelainen.
Hän kaipaa vanhempiaan, samalla kun hän yrittää unohtaa heidät, yrittää olla vähemmän saamelainen. Pian hän ei kuulu enää minnekään. Häntä kiusaavat hänen opiskelijatoverinsa ja yhtä paljon hänen opettajansa. Kunnes eräänä päivänä hän saa tarpeekseen – ja pakenee. Mutta minne hän menee? Mikä on koti – minne hän kuuluu?
Finnmarkin lapset joutuivat pitkään muuttamaan sisäoppilaitoksiin osana norjalaispolitiikkaa. Sámmol tässä tarinassa on yksi heistä. Nedrejord korostaa palan Norjan historiaa, josta ei puhuta paljon. Hän pyörittää todellisten tapahtumien innoittamaa tarinaa, joka ottaa mukaansa, provosoi ja koskettaa.
Lappjævelissä (2020) korostuu pala Norjan historiaa, josta ei puhuta paljon. Tämä tarina perustuu Kathrine Nedrejordin tutkimukseen, sisäoppilaitosten tutkintotodistuksiin ja ennen kaikkea keskusteluihin hänen isovanhempiensa kanssa. Kathrine sanoo, että emme saa unohtaa:
Minä, kuten monet Norjan saamelaiset nykyään, en puhu saamea. Kieli, jonka olisi pitänyt olla äidinkieleni. Syynä tähän on ennen kaikkea isovanhempamme sukupolven kohtaaminen norjalaisen koulun kanssa. Kun he aloittivat siellä seitsemänvuotiaana, he eivät ymmärtäneet sanaakaan siitä, mitä sanottiin. He eivät myöskään saaneet puhua omalla äidinkielellään. Ensimmäiset vuodet olivat heille vaikeita. Melkein brutaalia. Isovanhempamme ymmärsivät vähän, he tunsivat olevansa tyhmiä, avuttomia. He eivät myöskään koskaan oppineet kirjoittamaan tai lukemaan omalla kielellään. He olivat ja olivat saamenkielisiä lukutaidottomia. Kun he myöhemmin saivat omia lapsia, he eivät olleet unohtaneet traumaattisia koulupäiviä. Monet heistä eivät kohtele tyttäriään ja poikiaan samalla tavalla. Joten he puhuivat heille norjaa. Ja he puhuivat taas norjaa minulle ja muille kaltaisilleni saamelaisille. Kieli oli hukassa.